maanantai 10. huhtikuuta 2017

Vaalicon 2017 reportaasi

HELSINKIIN!

On mielenkiintoista, että täältä Siikaisista kesti Helsinkiin ajaa noin kolme ja puoli tuntia, mutta Helsingin keskustasta Malmiin kesti Pasilan kautta (aika lailla matkan varrella) Puolitoista tuntia! Toki, siinähän oli ruuhka-aika hollilla, ja pari muuttujaa. Ensimmäinen keikkani Helsingissä oli noukkia Lamentations of the Flame Princessin James Edward Raggi IV kyytiin ja siitä lähteä eteenpäin noukkimaan Sarita Kotkavalkama kyytiin.

Ensinnäkin, oikoreittini välttää liikenne valot ajaen "tuota sivutietä" ei tuottanut tulosta, sillä se sivutie muuttui päällystämättömäksi ja vei tunnelin ali jonnekin rakennustyömaalle, minkä lopussa oli joku... paikka. Myöskin navigaattorin setä oli ihan sekaisin, ja ohjasi meidät parkkihalliin ja vaati meitä jatkamaan suoraan... läpi kiviseinän maan alle. Emme totelleet.

Vihdoin kun pääsimme Malmiin, niin pyörimme hetken ympyrää, ennen kuin työväentalo löytyi. Jamesin mielestä eksyily ei ollut niin huvittavaa. Olen samaa mieltä, vaikka puolet minusta pitikin sitä hyvänä sightseeing-tourina. Miksi luottaa navigaattoriin vielä silloinkin, kun on todennut sen ihan ääliöksi? Karttaa lukemalla pääsi paremmin perille!

VAALICON POLIITTINEN PELITAPAHTUMA ON!



Selfie otettu ja valmis ottamaan tapahtuma vastaan. Ihmisiä oli ehkä arviolta viitisen kymmentä. Pelejä oli paljon, myyjäedustuksessa tärkeimmät (no, Ironspine puuttui pöydistä).


Sarita lähti mukaan. Hän ei ole koskaan pelannut roolipelejä saati ollut pelitapahtumissa. Nytpähän oli. Viihtyi ja kaikki nörtteihin liittyvät stereotypiat eivät pitäneetkään paikkaansa! Nörtit on siistejä ja mukavia. Saritallan edessä käsitöitään, kuten patakintaita (uunilapanen on parempi nimi mielestäni), noppapusseja ja kauppakasseja. Näitähän löytyy mm. D-oomin verkkokaupasta!


Valikoimani on laajentunut joka tapahtumassa aina vähän. Tällä kertaa uutena aluevalloituksena miniatyyriskirmish-peli, Bushido. Jos japanilainen yksilötaistelu kiinnostaa, kannattaa pitää silmät auki ja korvat höröllä, tällä viikolla teen täydennystilauksen!



Myös Mike Pohjolan tuotantoa löytyi paikalta.



Ilmakitaraakin soittava James ja Lamentations of the Flame Princess. Mahtavinta oli nähdä seuraava Free RPG Day kirja Vaginas Are Magic livenä. Tuota odotan ihan älyttömästi! Uudet teepaitadesignit ovat muuten ihan älyttömän hienoja - taas kerran.



Burger Gamesin tiskillä istuvat tietysti itse Ville Vuorela sekä Praedorin kehittelijä Petri Hiltunen. En muista montako vuotta sitten Ville on ollut tapahtumassa myymässä viimeksi, mutta kauan siitä oli aikaa. Nyt oli kyllä hyvää tavaraa: ensimyynnissä seikkailukortteja Praeodoriin ja pelinjohtajan näkösuojia. Voin muuten suositella tuota näkösuojaa ihan kaikille, syistä, että:
  • se on todella edullinen viiden euron hintaan
  • se ei ole liian korkea peittäen pelinjohtajaa muurinsa taakse, vaan juuri sopiva. Lähellä A5 korkeutta
  • vaikka etupuoli mukailee Praedoria fiiliksellään, se on tarpeeksi geneerinen mihin tahansa peliin
  • vaikka takapuoli onkin tehty Praedorille (tärkeät taulukot esim.), siihen voi helposti teipata sen pelin infoa mitä itse pelaat
  • Hanki se!
Ja ne seikkailukortit, voi veljet! Niillä voi myös generoida seikkailusisältöä; paikkoja ja hirviöitä. Juuri sellaista kamaa, mistä minä tykkään valtavasti!



Vaaliconissa oli muutamia esitelmiä, mutta tapahtuman luonteen mukaisesti ehkä tärkein oli vaalinpaneeli, missä ehdokkaat puhuivat. Minulta meni tämä aikalailla ohi, sillä en ole niin kiinnostunut politiikasta yleensäkään. Ja juttelin Jamesin kanssa. Ja hain kahvia. Mutta, aivan älyttömän mahtava ideahan tämä oli silti.

En tiedä, tuoko pelaamiseen yhdistetty vaalimainonta lisää äänestäjiä, vai onko se vain tapahtuma, missä on molempia. Olisi ollut tosi mielenkiintoista tietää, ovatko osallistujat tulleet paikalle, koska ovat politiikasta kiinnostuneita, vai tulivatko he paikalle, koska pelitapahtuma jippii!


Pelitila. Erilaisia pelejä. Kaikilla kivaa. Mutta kukaan ei vetänyt Dungeons & Dragonsia* (tietääkseni). Mikä pelitapahtuma se sellainen on?

*Ihan sama mikä laitos, versio, klooni tai sinne-päin.


Jonas Mustonen päätyi hoitamaan kafeteeriaa hovimestariksi. Siksipä annoin hänelle Yes, Sir! -pelin.

MINKÄLAISTA SIELLÄ SITTEN OLI?

Vaalicon oli suhteellisen hyvin järjestetty. Kaikki toimi niin kuin pitääkin. Paneeleja pidettiin, pelejä pelattiin. Erikoisena ratkaisuna oli, että myyntipöydät olivat samassa tilassa kuin puheohjelmat. Vaikka olin hieman skeptinen aluksi haittojen suhteesta hyötyihin, ratkaisu oli ihan mukavaa vaihtelua - kerrankin myyjänä sain kuulla niitä puheohjelmia, mistä jää aina paitsi myyntipöydän takaa.

Varsinkin puheohjelmista sellainen mitä oli hienoa kuulla oli Villen ja Petrin esitelmä Praedorista. Olen aina missannut sen, nyt kuulin (ainakin osan). Hyviä esiintyjiä ja mielenkiintoista juttua. Täysillä pauhaava aloitusmusiikki vei kaiken huomion (sen päälle ei voinut puhua).

Myynti oli tapahtuman kokoon suhteutettuna ihan ok. En mitään ihmeitä odottanut, eli siihen nähden ok. Olen tyytyväinen, jos pääsen plussalle kuluihin nähden. Ja siitä se tyytyväisyys sitten nousee suhteessa euromäärään. Olin kyllä ihan tyytyväinen.

Pelaaminen olisi aina kivaa tapahtumissa, niin monta tapahtumaa on mennyt myynnissä. Olenkin alkanut yhdistää peli(demo)pöytää myyntipöytääni, ja vetänyt peleja samalla kun myyn. Toimii, sillä pelaajat tietävät, että saattaa tulla taukoja (keksivät kyllä keskenään tekemistä, ja yleensä kun palaan kassakoneelta takaisin pelipöytään, siellä on juonimiset valmiina pääni menoksi). Tähän tapahtumaan en saanut pelipöytää myyntipöydän yhteyteen, mikä oli vähän harmi. Puheohjelmien takia roolipelaaminen olisi ollut tietysti mahdotonta, mutta figupelaaminen Bushidolla olisi onnistunut ja ollut tosi hauskaa. Tuo jäi vähän harmittamaan, muuten tapahtumasta jäi positiivinen fiilis.

Niin, ja siellä sai myös ilmaista limpsaa (Vasemmistokupista), karkkia ja pikkuleipiä!

VAALICONIN JÄLKEEN

En halunnut lähteä ajamaan kotiin enää, vaan pääsin Saritan luokse yöksi. Onhan se mukavempi tapahtuman jälkeen ottaa jälkilöylyt ja jatkaa seurustelua ihmisten kanssa, yömyöhään tietysti. Käytiin Jamesin kanssa pitsalla, ja hän muunmuassa kertoi Saritalle Death Love Doomista ja Fuck For Satanista. Siinä oli henkilöllä ihmettelemistä, joka tosiaan ei roolipeleistä tiedä juuri mitään. Minä olin tietysti fanipoikana haltioissani näistä tarinoista ja infopläjäyksistä! Mahtava tyyppi.

Kotimatka sujui reippaasti! En ajanut kuin kerran harhaan yrittäessäni pois Helsingistä! Sitäpaitsi, joku oli yön aikana käynyt vaihtamassa nopeusrajoitukset kesärajoituksiin!

LOOTTIA

Pitäähän se aina jotain hankkiakin. Tällä kertaa mukaan lähti:
  • Uusi LotFP teepaita. Ihan sairaan siisti!
  • Praedor-korttipakka Petri Hiltusen nimikirjoituksella
  • Praedor pelinjohtajansuoja
  • LotFP zine, mikä minulla olikin jo entuudestaan


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti