keskiviikko 31. toukokuuta 2017

Otamocon 2 reportaasi

Mitä, missä, miksi?

Ensimmäinen Otamocon (voit lukea siitä Roolipelitiedotuksessa) syntyi Sami Koposen huulenheitosta ja nimi-ideasta. Sen painopisteenä oli roolipelit. Toinen Otamocon syntyi myös vähän yllättäen. Porilaisen Timon, joka oli mukana myös ensimmäisessä Otamoconissa, oli määrä tulla asentamaan uusi uuni meille, ja hän ehdotti, että jos pitäisin samalla myös Otamoconin. Siitä se ajatus sitten lähti.

Otamocon järjestettiin jälleen omassa kodissani. Ensimmäisestä poiketen tällä kertaa pelitilat olivat sisällä, ja ulkotiloja pelaamiseen ei ollut järjestetty. Idea kuitenkin oli sama; pelailua, grillailua, saunomista ja yöpymismahdollisuus. Pelaajia saapui Porista, Turusta, Teuvalta, Siikaisista sekä Kannukselta.

Ensimmäisessä Otamoconissa tosiaan pääpaino oli roolipeleissä, mutta tämä toinen Otamocon sisälsi myös miniatyyripelejä, sekä osallistujien tuomia lautapelejä. Miniatyyripelit olivat mukana ihan siitäkin syystä, koska D-oom Products on valikoimaansa niihin laajentanut. D-oom maahantuo Bushidoa, ja on myynyt esimerkiksi Malifauxia, pelimattoja, maaleja, maastotarvikkeita ja muita figupelailuun liittyvää.

Otamoconin pääajatus on tuoda pelaajat yhteen viikonlopuksi viettämään aikaa ja pelailemaan yhdessä. Koska kyseessä on coni, osallistumiskynnys on pienempi kuin kyläilyssä.

Kävijämäärä

Itseni mukaanlukien kävijöitä oli tällä kertaa yksitoista, joista neljä yöpyi. Asetin itselleni haamurajaksi 10 kävijää, joten siltä osin tapahtuma täytti tavoitteeni.

Kauppoja

D-oomilla oli tietysti oma kauppansa, mutta Turusta saapunut yhteistyökumppanini Sotakone Miniatures pystytti myös oman pop-up myymälänsä. Molemmat saivat myyntiä. Siinä missä D-oom myy sitä sun tätä, Sotakone on keskittynyt miniatyyripeleihin, mutta löytyy heidän valikoimasta myös lautapelejäkin.

D-oomin kauppa löytyi yläkerrasta. Myynnissä mm. Bushidoa, Myrskyn Sankareita, Lamentations Of The Flame Princessiä, D-oomin omia julkaisuja, roolipeliseikkailuja, Sarita Kotkavalkaman käsitöitä, noppia, lautapelejä ja paljon muuta!
Sotakoneen kauppa putkahti olohuoneeseen.


Aloitus pankkiryöstöllä!

Ensimmäisen päivän teemaksi muotoutui roolipelit kävijöiden toiveesta. Sami Koponen aloitti tapahtuman pelailun vetämällä Ropeconin skenaariokilpailuun tehdyn pankkiryöstöteemaisen seikkailun. Tapahtumat lähtivät siitä, kun pankkiryöstö on siinä vaiheessa, että panttivankeja on ja kassaholviin on päästy, mutta poliisit ovat saapuneet paikalle ja piirittäneet rakennuksen. Jokaisella hahmolla oli salaisuus, mitä muut pelaajat eivät tienneet. Minun hahmoni esimerkiksi oli töissä poliiseille, ja tehtäväni oli sabotoida ryöstäjien pakoyritykset, mutta kuitenkin yrittää pitää heidät hengissä.
Nopeastihan kaikki menivät sitten reisille, kun alkoi panttivankien jalkoihin ammuskelu - mitäs eivät pysyneet paikallaan! Räjähdyksen turvin sitten kadottiin, mutta minä olin syöttänyt poliiseille informaatiota meidän ryöstäjien liikkeistä ja suunnitelmista, joten pako meni pieleen. Ryöstäjiä kuoli ja jäi kiinni, ja yksi jopa petti paetakseen rahojen kanssa omansa. Jahtasin yhtä, joka oli pakenemassa, mutta päästin hänet menemään, koska hän oli pelastanut isäni Vietnamin sodassa.
Peli oli hauska ja nopatempoinen. Sääntömekaniikattomana pelinä kaikki sujui hyvin. Tällaisissa peleissä onnistuminen on suurilta osin peliporukan harteilla. Kaikki luovat sitä yhteistä tarinaa omalla panoksellaan, joten joku voi myös tärveltää jutut helposti. Kukaan ei kuitenkaan ottanut hirveää kerrontavaltaa peliin muokaten sitä suunnattomasti, vaan kaikki pelasi hyvin yhteen.
Sami Koponen on hyvä pelinjohtaja, ja peliporukka pelasi hienosti yhteen. Todella hauska pikkuinen skenaario!

Pelinjohtaja Sami Koponen (Roolipelitiedotus, Efemeros) oikealla edessä, loput ovat pankkirosvoja. Yksi teki pelin alussa palkkatöitään joten ei ole kuvassa, ja allekirjoittanut on kameran takana.
Pankin pohjapiirros ja metaeväitä.

Grillailua ja keisarin nimeen!

Grillailu on oiva ruokailumuoto tapahtumissa. Keittiö ei ole täten täynnä kokkailijoita, ja onhan grillailu sosiaalista toimintaa. Tietysti sen lisäksi, että se on hyvää sapuskaa! Grillailun lomassa alettiin tehdä hahmoja seuraavaan päätettyyn peliin, eli Timon World Of Dungeonsin sääntöjä käyttävä Warhammer 40.000 maailmaan sijoittuva World Of Dark Heresy.

Grilliruokaa ja hahmonluontia.
Pelissä oli vahvat tunnelmat Event Horizon elokuvasta sekä Dead Space videopeleistä. Heräämme avaruusaluksen kantiinissa, mikä barrikoitu ja missä taistelun jälkiä. Miehistö on muuttunut verenhimoisiksi, jotain pahaa on tapahtunut. Alusta tutkittiin ja entisiä miehistön jäseniä räiskittiin. Samalla selvitettiin mitä ihmettä oikein oli tapahtunut. No, tietysti kaaoksen kulttilaiset olivat asialla. Eräässä hytissä oli kaikkea rituaalitekstiä siellä täällä, ja löytyihän ruumasta kontillinen kiellettyä kamaa!

World Of Dark Heresyn hahmolomake on todella siisti - siisti siis pelkistetysti ja coolisti. Peli käyttää vain kahta kuusitahoista noppaa. Ensimmäisen kerran pelasin World Of Dungeonsia Traconissa ja pidin systeemistä todella paljon. Se sopi fantasian lisäksi myös tällaiseen tutkimiseen painottuvaan scifiin, missä myös välillä räiskitään.

Pelin aikana tuli kaksi pelaajaa piipahtamaan nopeasti, joten Sami siirtyi 40k:n universumista vetämään heille skenaariokisapeliä haaksirikkoutuneista. Minulla ei ole tietoja miten se peli meni, muuta kuin jälkeenpäin kuulin, että pelaajat olivat hyvinkin tyytyväisiä!

Saunan jälkeen itkuvirsiä

Ennen viimeistä peliä sauna pistettiin päälle ja samaan aikaan tehtiin hahmoja illan, tai tässä vaiheessa yön, viimeiseen peliin, Lamentation Of The Flame Princessiin, minkä säännöillä peluutin Forgive Us seikkailun. Osa pelaajista meni jo yöpuulle, mutta lisävahvistusta saapui kuitenkin vielä yömyöhään, eli kolme pelaajaa oli valmiit koitokseen. Viimeisenä saapunut pelaaja, Hanna, ei ole koskaan ennen pelannut roolipelejä, joten tulikaste tulisi olemaan suloinen.
Varkaiden kilta oli varastanut Mädän Veljeskunnalta artifaktin. Tämän jälkeen varkaiden killan kortteli on ollut hiljainen, vain sininen viiri liehumassa kertoi, että jotain on tapahtunut. Veljeskunta palkkasi seikkailijat hankkimaan tuon varastetun esineen takaisin. Tietysti tehtävänanto tapahtui majatalossa, täytyyhän ensikertalaisen päästä roolipelikliseisiin kiinni heti!
Seikkailua sen enempää pilaamatta kertomalla siitä yksityiskohtia, taisteluja ei ollut yhtä lukuunottamatta. Enemmän se oli tutkimista. Koska kello oli paljon, jonkun verran salaa ohjailin hahmoja oikeaan suuntaan löytämään esine, kuitenkaan ratakiskottamatta. He vain sattuivat sopivasti aloittamaan korttelin tutkimisen oikeasta suunnasta.
Seikkailu päättyi siten, että seikkailijat kaikki selvisivät elossa, ja saivat palautettua esineen Veljeskunnalle. Loppuselonteossa kerroin mikä seikkailussa oli tilanne ja miksi varkaiden killan paikka oli autiona, ja kävimme läpi erilaisia skenaarioita, mitä seikkailun jälkeen tapahtui. Pahimmassa tapauksessa maailma tuhoutui! Lievemmässä tapauksessa Englanti tuhoutui. Yhdessä skenaariossa mitään kauhean järisyttävää ei tapahtunut, mutta peliä olisi ollut mahdollisuus jatkaa 400 vuotta myöhemmin nykyaikana, kun tutkijat tekevät löydön...
Forgive Us on todella hyvä seikkailu, minkä pituutta voi pelinjohtaja helposti säätää heti seikkailun alkaessa niin halutessaan. Pelaajat olivat hyviä, ja ensikertalainen Hanna pääsi hyvin juonesta kiinni, varsinkin kun kaksi muuta pelaajaa ottivat hänet huomioon hienosti.
Peli loppui viiden maissa aamuyöstä, ja oli aika mennä yöpuulle, herätys olisi kahdeksan jälkeen, kun Sotakone saapuisi Otamoconiin!

Pieniä merirosvoja

Freebooter's Fate.
Oma pelailuni alkoi suhteellisen kevyellä Freebooter's Fate, mikä on skirmish-tason miniatyyripeli. Teemana karibian merirosvot. Peli oli helppo oppia ja nopea pelata. Peli ei käyttänyt noppia lainkaan, vaan satunnaisnumeroiden arvontaan korttipakkaa. Kortilla "1" lohdutuksena huonoimpaan mahdolliseen numeroon sai erikoiskortin, minkä käyttämällä sai bonuksia eri asioihin. Taistelumekaniikka oli siisti, osumapaikkakorteilla toimiva. Toinen tähtää eri osumapaikkoihin, ja toinen torjuu niitä. Samat kortit kumoavat toisensa, joten jos toinen tähtää päähän ja toinen siihen puolustaa, siitä ei tule osumaa. Nopea ja todella hauskan oloinen peli!
Emme pelanneet mitään erityistä skenaariota, vaan ihan vain demotusmielessä se, jolla pelin lopussa on enemmän hahmoja hengissä voittaa. Pelissä on myös skenaarioita, mistä osa todella hassuja - ja hauskoja!
Voin suositella peliä, mukavan helppo välipalafigupeli.

Muutamia hienoja merirosvoja.

Naisvoimaakin nähtiin pelissä.

Malifauxia uudelle fanille

Sotakone demotti myös Malifauxia Hannalle, joka on peliin hurahtanut täysin, varsinkin Neverborneihin. En itse demotusta ehtinyt näkemään, mutta sain Hannalta palautetta, että demo oli hyvä, ja Sotakoneen Häkkis selitti hyvin sääntöjä. Itsekin olisin halunnut päästä Malifauxia pelaamaan, mutta aika ei kaikkeen riitä millään. No, olisihan sitä ollut siistiä ihan vain katsoakin!

Sotakone vastaan D-oom Products, Bushido erä 1

Joskus puhuin Häkkiksen kanssa, että täytyy järjestää turnaus Bushidoon. Pääsimme nyt Otamoconissa treenaamaan peliä vastakkain. Häkkiksellä oli The Cult Of Yurei, epäkuolleita ja haamuja vastaan minun Tengut, lintumiehet ja heidän kaverinsa. Zombiet olivat hitaita, kun taas tenguni lensivät yli esteiden. Tenguilla on myös hyvät suojukset, kun taas haamuilta kamalin hyökkäys oli, kun he saivat 7 toiminnon verran yhden hahmoni kontrollin! Sain kuitenkin voitettua Yurein kalmaisat joukot.
Yureit tarvitsevat enemmän strategiaa, eivätkä ole niin suoraviivainen ryhmä. Tengut taasen ovat hyvin suojattuja ja liikkuvat vapaasti.

Ryhmä Tengu valmiina torjumaan haamujen ja epäkuolleiden hyökkäys! Tässä on yhden aloituspaketin sisältö, mikä riittää vallan mainiosti pelaamiseen. Yhdellä aloituspaketilla on hintaa D-oomin verkkokaupassa 34.95€. Sääntökirjojakin löytyy sieltä, mutta perussäännöt saa ladata netistä ilmaiseksi. Pelin aloitus on siis edullista!

Tältä näyttää Bushidon alkuasetelma toisen pelaajan vinkkelistä. Pelialusta on 3x3', mikä on hieman törkeästi ja nopeasti rajattu Bushidon käyttämään 2x2' alueeseen. Hahmokorttien yläpuolella olevat nopat kertovat hahmojen Ki-pisteet, mitä käytetään erikoiskykyjen aktivointiin. Peli käyttää kahden värisiä kuusitahoisia noppia. Taisteluarvon verran jaetaan noppia hyökkäykseen ja puolustukseen. Pelimerkkejä käytetään hahmon toimintojen jälkeen ilmoittamaan hahmon väsymysaste.

Pelitilannetta sivusta päin katsottuna, kun hahmot vasta lähestyvät toisiaan.


Yleisnäkymää ylhäältä katsottuna. Siivekkäitä Tenguja ei maastot hidasta!

Lautapelejä

Itse en lautapelaamiseen päässyt perehtymään yhtään. Conania ja M.U.L.E.a ainakin pelattiin.

M.U.L.E. on lautapeli, mikä perustuu samannimiseen tietokonepeliin.

RopeTupa mestoilla

Myös Joni Heinosen tekemä RopeTupa Youtube-kanava oli paikan päällä, ja kamera pyöri ahkerasti. Odotan innolla, minkälaista materiaalia RopeTupa tapahtumasta sai!

RopeTuvan Jonir piirtelee hahmoja. Hänen kuvitusta on ollut useissa suomalaisissa roolipelijulkaisuissa.

Kiitokset kävijöille

Otamocon 2 oli erittäin onnistunut tapahtuma. Pelejä mahtui 24 tuntiin lukuisia ja monenlaisia. Ilman kävijöitä tätä tapahtumaa ei olisi, eli suuri kiitos kaikille heille. Kiitoksena osallistumisesta D-oom Products arpoo kaikkien vieraskirjaan kirjoittaneiden kävijöiden kesken 20€ lahjakortin verkkokauppaansa.

Tapahtumaa mainostin 24h pelailuna, mistä itse tuli nukuttua kolme tuntia. Eli parhaimmillaan tapahtuma oli toiminnassa 21 tuntia!

Mielelläni otan palautetta ja raportointia kävijöiltä tapahtumasta. Omia ajatuksia saa lähettää sähköpostiin doomproducts@gmail.com.

Kiitokset kaikille osallistuneille! Seuraavassa Otamoconissa nähdään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti